Blogi

Kiteyttäminen On Tie Puhtauteen!

Ainakin joidenkin aineiden osalta. Kiteyttäminen tai uudelleenkiteyttäminen on kemiallinen menetelmä, jolla puhdistetaan aineita. Aineiden tulee yleensä olla kiinteitä huoneenlämpötilassa kiteytymisen onnistumiseksi. (Uudelleen)kiteyttäminen on hyvin laajalti käytetty menetelmä myös teollisuudessa aineiden puhdistuksessa, esimerkiksi sokerin valmistuksessa.

Perusteet kiteytyksessä

Hyvin usein kiteytys menee näin: aine liuotetaan johonkin sopivaan liuottimeen samalla lämmittäen, sillä usein aineiden liukoisuus paranee lämpötilan noustessa. Sitten liuoksen annetaan jäähtyä, joko hallitusti tai hallitsemattomasti, jolloin liuennut aine kiteytyy pois liuoksesta liuottimen liuoitusominaisuuksien heiketessä, kun liuos jäähtyy. Tässä on tehty se olettamus, että aineen sisältämät epäpuhtaudet ovat myös jossain määrin liukoisia samaan liuottimeen ja niitä on huomattavan vähän verrattuna puhdistettavaan aineeseen. Kiteiden muodostuessa ja kasvaessa aineesta usein tulee yhdenmukaisempaa, mikä näkyy kimaltavina, selkeämuotoisina kiteinä. Nyrkkisääntönäkin voidaan sanoa, että mitä suuremmat kiteet, sen yhdenmukaisempaa oletettavasti aine on.

Kiteyttäminen ja kiteen synty

Kiteiden kasvu ja kiteytymisen alku ovat kaksi vallan eri prosessia. Aluki pitää tapahtua ydintyminen, eli nukleaatio, jossa kiteen siemen saa alkunsa. Mikäli tätä ei tapahdu, niin kide yksinkertaisesti jää syntymättä ja muodostuu ylikylläinen liuos, josta aine alkaa kiteytymään, jos sinne pääsee esimerkiksi jokin roska tai muu hiukkanen. Kiteytyksessä onkin otettava huomioon, ettei liuokseen jää liukenemattomia epäpuhtauksia tai liukenematonta kiteytettävää ainetta, jottei kiteytyskeskuksia muodostuisi joko epäpuhtauksien tai valmiiden kiteiden ympärille, sillä tällöin kiteisiin jää todennäköisesti enemmän likaa kiteytymisprosessissa. Näistä voidaan päästä eroon vaikkapa suodattamalla kuumana kiteytettävä liuos.

Hiljaa hyvä tulee

Laboratorio-olosuhteissa kiteyttäminen, etenkin kun tavoitellaan sopivan suuria kiteitä rakennemäärityksiä varten, on harvinaisen epävarmaa puuhaa. Ja kemian alalla se on paljon sanottu. Kiteiden muodostuminen ja kasvu on hyvin riippuvaista alkutilanteesta, joten sen voisi sanoa olevan kokonaisuutena kaoottinen prosessi, vaikka lopputuote voikin olla hyvin järjestyksessä.

Arvaatkos, kumpi erä on kiteytynyt hitaammin?

Kuuman liuottimen ohella kiteyttämisessä voidaan käyttää hidasta haihduttamista tai nk. antiliuottimen lisäämistä kylläiseen liuokseen. Antiliuottimelta vaaditaan seuraavat kolme ominaisuutta: se sekoittuu liuottimeen, ei reagoi liuotettavan aineen tai liuottimen kanssa ja se ei liuota liuotettavaa ainetta. Hyvien kiteiden aikaansaamiseksi antiliuotin kannattaa lisätä mahdollisimman hitaasti, jotta nukleaatiota tapahtuu mahdollisimman vähän ja varsinaista kiteiden kasvua mahdollisimman paljon. Tein alla olevan videon, jossa menetelmistä kerrotaan tarkemmin!

Jos tarvitsette kemian alan konsultointia, niin ottakaa ihmeessä yhteyttä!