”Kuutosarvon kromia” on ollut teollisuudessa siellä sun täällä, pääasiassa ruostumattomien terästen hitsauksessa sekä pintakäsittelyssä. Kromi-6 on tunnettu työterveysriski, karsinogeeni ja mutageeni, johon on syytä pitää etäisyyttä. Suomen työturvallisuussäädösten mukaan sitä saa olla korkeintaan 5 µg kuutiometrissä ilmaa (kromina laskettuna), eikä turvalliselle altistukselle ole tunnettua alarajaa. Mutta, on olemassa eräs tiedostamaton riski, josta ei Suomessa kukaan taida puhua, tai ainakaan minä en ole kuullut, joten aihetta olisi ottaa asia puheeksi!
Mistä kuutosarvon kromi kumpuaa sitten?
Sitä muodostuu esim. kivivillalla eristettyjen rst-rakenteiden pinnalle ajan myötä, mikäli seuraavat tekijät ovat läsnä: kosteus, happi sekä korkeat lämpötilat (yli 250 C). Näitä pintoja voi olla mahdollisesti voimalaitoksissa, kahvipaahtimoissa tai muissa tiloissa, joissa ”ehdot täyttyvät”. Kemiallisesti puhuttuna, kaikki ruostumattomat teräkset sisältävät kromia, joskin normaaliolosuhteissa se on joko metallista kromia tai turvallista Cr(III), eli kolmosarvon kromia. Kromi hapettuu natriumin tai kalsiumin katalysoimana (sopivissa olosuhteissa) ja muodostaa rst:n pintaan kromaatti-ioneja ([Cr(VI)O4]2-), jotka saattavat ilmetä keltaisena pölynä, mutta eivät välttämättä. Ainoastaan testaamalla sopivilla kenttätestausvälineillä voidaan todeta kromaatin läsnäolo. Se ei näy paljaalla silmällä tai haise. Ja koska kromaatti-ionit pelkistyvät suhteellisen helposti (eivät kuitenkaan itsestään), negatiivista testitulosta on aina syytä epäillä, positiivista ei niinkään.
Miten se on vaarallista?
Kromilla on taipumus päätyä juurikin tuolle kolmosarvolle ja siihen kromi-6:n haitallisuus perustuukin. Kromi-6 hapettaa ympäristöstään löytyviä orgaanisia aineita, kuten ihmiskudoksia ja pyrkii hapetusasteelle 3. Siinä sivussa kudokset kokevat oksidatiivista stressiä ja siten mahdollisen syövän siemen saa alkunsa. Yleensä kromi hyökkää hengitysteihin, mutta se voi aiheuttaa tuhojaan missä tahansa osissa elimistöä, joten sitä ei ihollekaan saisi päästä.
Miten kromi hoidetaan taas turvalliseksi?
Kuutosarvon kromi pitää pelkistää sopivalla aineella. Kromaatti on yleensä vesiliukoista ja siihen ei tarvita mitään haitallisia tai syövyttäviä aineita kromaatin pelkistämiseen. Sattumoisin Hollannissa Eco-Pointilla valmistetaan turvallista ja toimivaa pelkistysainetta, ja minähän voisin sitä tietenkin teille ritarina myydä. Pelkistysainetta käytettäessä on elintärkeää muistaa, että käsitellyt alueet tulisi testata uudelleen pelkistyksen toteamiseksi.