Tislaus eli tislaaminen on fysikaalinen, joskin ennemmin kemistien käyttämä, menetelmä, jolla erotetaan eri kiehumislämpötilan omaavat nesteet toisistaan. Tai puhdistetaan liuotin siihen liuenneista, haihtumattomista aineista. Suurelle yleisölle tislaaminen on yhtä kuin viinan valmistus, mutta siitä on moneen muuhunkin. Kuten esimerkiksi polttoaineet ja niitä raskaammat jakeet tislataan öljynkäsittelyprosesseissa toisistaan erilleen. Tai vaikkapa vesipitoisten ongelmajätteiden väkevöinnissä.
Millainen prosessi tislaus on?
Tislauksessa on jokin seos, josta halutaan ottaa yksi tai useampi nestemäinen komponentti talteen. Seosta lämmitetään kiehuvaksi ja moudostunut höyry ohjataan lauhduttimelle, jossa höyry tiivistyy takaisin nesteeksi. Eri haihtuvien aineiden kiehumispisteet ja höyrynpaineet määrittävät nk. marssijärjestyksen, jossa ne saapuvat lauhduttimelle, tiivistyvät ja kerätään talteen. Eli haihtuvimmat ensin ja muut jäljessä.
Kuitenkin, eri liuottimet, etenkin jos niillä on kiehumispisteet kovin samanlaiset, muodostavat atseotroopin. Atseotrooppinen seos on sellainen, ettei kahta tai useampaa liuotinta saa tislaamalla erilleen. Esimerkiksi vesi ja etanoli muodostavat atseotroopin noin 96 % (etanolia vedessä) suhteessa, joten 100 % etanolia ei voi valmistaa vesiliuoksesta tislaamalla.
Vakuumitislaukset
Vakuumissa tislaaminen esimerkiksi on monissakin tapauksissa prosessin onnistumisen ehto, joko tislattavan aineen lämpöherkkyyden (jotkut aineet hajoavat ennen kiehumistaan) tai muuten energian kulutuksen vuoksi. Esimerkiksi vesipitoisten jätteiden väkevöinnissä on järkevää käyttää vakuumia, sillä veden lämmittäminen kiehuvaksi ja sen keittäminen normaalipaineessa on varsin raskas prosessi energeettisesti.
Reaalitislaus ja Ideaalitislaus
Otetaan nyt esimerkkinä tämä viinan tislaaminen: kuten edellä mainitsin, 96 %-vahvuista etanoliliuosta voidaan valmistaa tislaamalla. Todellisuudessa myös tislauslaitteiston rakenne vaikuttaa tislaustulokseen. Jotkut ovat saattaneet kuulla huhuja, että ponupannulla on saatu ”vain” 80 % -vahvuista ainetta ja mitä todennäköisemmin, tämä pitääkin paikkansa. Nyrkkisääntönä voitaneen sanoa, että mitä ”vaikeammin” aine tulee laitoksesta ulos, sitä puhtaampana se tulee. Jos haluaa saada aineet puhtaana, niin kannattanee laittaa ennen lauhdutinta jonkinlainen kolonni, jossa on paljon pinta-alaa sisällä. Siten kolonnissa tapahtuu mahdollisimman paljon tiivistymistä jo ennen lauhdutinta ja enemmissä määrin ”hyvä tavara” päätyy lauhduttimelle. Mutta tämäkin vain siinä tapauksessa, että on luvat kunnossa tehdä mitä sitten ikinä tekeekään.